+358 20 123 0800

Maalämpö suurten kiinteistöjen lämmityksessä

Jo yli puolet omakotitalon rakentajista valitsee talonsa lämmitykseen maalämmön. Omakotitalojen lisäksi maalämpö kasvattaa osuuttaan yhä enenevässä määrin myös suurten asuinkiinteistöjen, rivi- ja kerrostalojen, lämmitysmuotona.

Maalämpö Suomessa

Vaikka ensimmäiset maalämpöjärjestelmät asennettiin Suomessa jo 70-luvun loppupuolella, maalämmön yleistymistä saatiin odotella pari vuosikymmentä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1995 vain 0,7 % pientalojen rakentajista valitsi talonsa lämmityslähteeksi maalämmön, kun se vuonna 2016 oli jo 53 %. Sulpun mukaan näin suuri osuus on maailmanennätys.

Maalämmön suursuosion takana on muun muassa muiden lämmitystapojen kustannusten nousu 2000-luvulla. Alla olevassa kuvaajassa esitetään maalämpöpumppujen kumulatiivinen määrä sekä kevyen polttoöljyn ja sähkön hinnan kehitys Suomessa vuosina 1976-2015.

LÄHDE Tilastokeskus: Maalämmön osuus lämmönlähteenä kasvussa, 25.11.2016

Maalämmön valintaan vaikuttaa edullisen käyttökustannuksen myös maalämmön omavaraisuus; maalämmittäjä ei ole energianhintojen heilahtelujen armoilla samalla tavalla kuin esimerkiksi öljylämmittäjä.

Rakennustutkimus RTS:n mukaan vuosina 2006-2009 maalämpöön vaihtoi noin 6100 pientalojen öljylämmittäjää, mikä tarkoittaa keskimäärin 1500 pientaloa vuodessa. Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan öljylämmityksestä maalämpöön siirtyneiden pientalojen määrä oli jo yli kaksinkertainen, 3700 taloa.  

2000 luvun alkupuolella myönnetty energia-avustus edesauttoi myös osaltaan maalämmön yleistymiseen, omakotitalojen vaihtaessa öljy- tai sähkölämmityksen maalämpöön. Energia-avustusta myönnettiin lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta ekologisempaan lämmitysjärjestelmään. Parhaimmillaan energia-avustus oli 25% laitekustannuksista.

Maalämmön suosio kasvussa suurissa kiinteistöissä

Maalämpö kasvattaa osuuttaan yhä enenevässä määrin myös suurten asuinkiinteistöjen, rivi- ja kerrostalojen, lämmitysmuotona.

Sulpun tilastojen mukaan Suomessa toimitettujen 26 kilowattisten ja sitä suurempien maalämpöpumppujen määrä on yli kuusinkertaistunut viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 2007 toimitettujen kiinteistölämpöpumppujen määrä Suomessa oli noin 130 kappaletta, kun se vuonna 2016 oli jo lähes 800 kappaletta.

Kuten alla oleva kaavio osoittaa kiinteistölämpöpumppujen kappalemääräisen myynnin osuus kaikista myydyistä maalämpöpumpuista on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007 lähtien.

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kiinteistölämpöpumppujen myynnin kasvu edellisvuodesta oli lupaavaa. Maalämpöpumppujen kokonaismyynnin kasvun ollessa hieman alle 6%, kiinteistölämpöpumppujen (26 kW ja yli) myynti kasvoi 22% edellisvuodesta.

Onnistuneet maalämpökohteet kysynnän kasvun takana

Tom Allen Seneran Mika Manner (DI, hallituksen jäsen) pitää yleistä tietoisuuden lisääntymistä yhtenä tärkeänä syynä maalämmön kasvavaan kysyntään asuinkerrostaloyhtiöissä.

”Aiempina vuosina toteutetut kohteet ovat lisänneet maalämmön relevanttiutta myös suurten kiinteistöjen lämmitysmuotona. Positiiviset kokemukset ja suuret säästö ovat saaneet isännöintitoimistot ja taloyhtiöiden hallitukset näkemään maalämmön kilpailukykyisenä vaihtoehtona”, Manner arvioi.

Asuinkerrostaloissa maalämpöä asennetaan Mannerin mukaan edelleen enemmän saneerauskohteisiin kuin uudiskohteisiin. ”Aiemmin, muutama vuosi sitten, saneerattavat kohteet olivat lähinnä öljylämmityskiinteistöjä, mutta nykyään mukana on myös enenevässä määrin kaukolämpökohteita. Tähän vaikuttanee, että samalla kun öljyn hinta on pysynyt verrattain alhaisena, kaukolämmön hinta taas on nousujohteinen.”

Mannerin mukaan pienemmät rakennusliikkeet ovat omaksuneet maalämmön myös uudiskohteiden, varsinkin rivitalojen ja paritaloryppäiden, lämmitystapana, mutta isoja asuinkerrostaloja rakentavat valtakunnalliset rakennusliikkeet eivät ole vielä omaksuneet maalämpöä varteenotettavana vaihtoehtona.

”Tyypillisesti asuinkerrostalossa maalämpöjärjestelmä kannattaa toteuttaa maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton yhdistelmänä, mikä mahdollistaa pientenkin kerrostalotonttien hyödyntämisen”, arvioi Manner.

Mannerin arvion mukaan maalämmön suosio suurten kiinteistöjen lämmitystapana jatkaa kasvuaan, mikäli toteutettavat kohteet hoidetaan mallikkaasti ja mahdollisiin haasteisiin esimerkiksi käyttöönotossa tartutaan välittömästi. ”Asiakastyytyväisyyden takaamiseksi Tom Allen Senera liittää kaikki suuret asuinkerrostalokohteet etähallintaan, jotta toimintavarmuus voidaan taata ja mahdolliset häiriöt huomata ja korjata välittömästi”, kertoo Manner.

Maalämmöllä lämmityskulut kuriin

Vaikka maalämmityksen suosio suurissa kiinteistöissä on viime vuosina kasvanut huomattavasti, öljy- ja sähkölämmitteisiä rakennuksia on Suomessa vielä runsaasti, joten sarkaa maalämmölle vielä on.

Maalämpö on sitä kannattavampi mitä suurempi kiinteistö on kyseessä. Öljylämmitteisen kiinteistön muuttaminen maalämpöön tuo taloyhtiölle 60-70 prosentin säästön lämmityskuluissa. Investointi voidaan toteuttaa siten, ettei vastike nouse vaan investointi (esimerkiksi yhtiölaina) rahoitetaan puhtaasti lämmitysmuodon vaihtamisesta saaduilla säästöillä.

Mikäli kiinteistön öljylämmityskattila on saneerausta vailla, maalämpö on useimmissa kohteissa oikein varteenotettava vaihtoehto.

Lue myös artikkelimme suurten kiinteistöjen kaivokenttien mitoituksesta ja kerrostalojen maalämpöpumpun mitoituksesta.