+358 20 123 0800

Maalämmön toimintaperiaate

 

Maalämpö on maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa. Lämpöpumpputekniikan avulla sitä voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen. Kesällä maalämmön lähteenä toimivaa energiakaivoa voidaan käyttää kiinteistön viilentämiseen.

Lämmön talteenotto

Maahan asennettava lämmönkeruuputkisto eli keruupiiri voidaan kaivaa vaakasuoraan pintamaahan, upottaa vesistöön tai porata pystysuoraan kallioon. Pystysuoraan porattua ratkaisua kutsutaan lämpökaivoksi, ja se on lämmönkeruutavoista yleisin. Se sopii pienellekin tontille ja on energiansaannin kannalta tehokkaampi kuin vaakapiirit.

Lämmönkeruuputkistossa kiertää jäätymätön, ympäristöystävällinen nesteliuos, johon maaperään kertynyt lämpö sitoutuu. Maalämpöpumpun höyrystimessä tätä lämpöä otetaan talteen kylmäaineeseen noin kolmen asteen verran.

Kylmäaineen lämpötila nostetaan korkeaksi kompressorin avulla. Lauhduttimen kautta kylmäaineeseen varastoitunut lämpöenergia siirretään talon lämmitysjärjestelmässä (lattia- tai patteriverkosto) kiertävään veteen sekä käyttöveden lämmitykseen energiavaraajassa.

Lämmönjako

Parhaimman hyötysuhteen maalämpöpumpusta saa, kun lämmönjako toteutetaan lattialämmityksellä tai muulla matalalämpöisellä tavalla. Lattialämmityksessä menoveden lämpötila on matalampi (28–40 astetta) kuin esimerkiksi patterilämmityksessä, jossa menoveden lämpötila voi olla 35–60 astetta. Patterilämmitys ei kuitenkaan sulje pois maalämpöä, sillä Gebwell-maalämpöpumpuilla voidaan tuottaa jopa 60-asteista vettä luotettavasti.