+358 20 123 0800

Maalämpöpumput kerrostaloissa – mitoita maalämpöpumppusi oikein

Maalämpöpumpun mitoituksessa on useita huomioitavia seikkoja, mutta muutamilla peukalosäännöillä ja vinkeillä pääsee hyvin alkuun maalämpöpumpun valinnassa.

Maalämpöpumpun maksimiteho yleensä mitoitetaan vastaamaan 60 – 100 % rakennuksen lämmitystehon maksimitarpeesta, jolloin lämpöpumpun tuottama lämmitysenergia on 85 – 100 % kokonaisvuositarpeesta. Lämpöpumpun huipputehon mitoituksen jäädessä alle 100 %, katetaan loput tarvittavasta tehosta yleensä sähkövastuksilla tai muulla lisälämmönlähteellä. Kiinteistöpumpuissa on yleensä useampi tehoporras, joten lämpöpumppujen kompressorien käyntijaksot ovat yleensä pitkiä.

Kerrostalokiinteistön lämmitystehon tarpeen laskemisessa ja lämmityslaitteiston kokonaismitoituksessa on otettava huomioon huonelämmityksen tehontarve, patterien tai lattialämmityksen lämmitysteho, lämpimän käyttöveden lämmitystehon tarve sekä järjestelmien hyötysuhteet.

Maalämpöpumpun tehon valintaan sekä maalämpökaivojen syvyyteen ja määrään vaikuttavat monet tekijät, kuten sijainti, kiinteistön tilavuus ja energiatarpeet. Asuinkäytössä oleviin kerros- ja rivitaloihin saadaan kuitenkin energiankulutustietojen perusteella yleensä mitoitettua maalämpölaitteet.

 

Säävyöhykkeet toimivat perusteena mitoittavalle ulkoilman lämpötilalle. Maamme on jaettu neljään säävyöhykkeeseen. (Lähde: Suomen rakentamismääräyskokoelma)

Säävyöhykkeet toimivat perusteena mitoittavalle ulkoilman lämpötilalle. (Lähde: Suomen rakentamismääräyskokoelma)

Säävyöhyke mitoituskelin perusteena

Suomen vaihtelevissa olosuhteissa niin kaukolämpö-, öljylämmitys- kuin maalämpöjärjestelmänkin mitoituksen on perustuttava maantieteellisestä sijainnista riippuvaan ns. mitoituskeliin. Mikäli mitoituskeliä ei huomioida, on riskinä, että järjestelmä jää vajaatehoiseksi.

Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen, joiden mitoittavaa ulkoilman lämpötilaa käytetään lämmitysjärjestelmien suunnittelussa. Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältää seikkaperäistä tietoa mitoittavista ulkoilman lämpötiloista.

Eteläisimmän, eli säävyöhyke I:n ulkoilman mitoittavana lämpötilana pidetään -26°C, vyöhyke II:n -29°C, III:n -32°C ja sijainniltaan pohjoisimman vyöhyke IV:n mitoittava lämpötila on -38°C. Huonelämpötilan suunnittelun ohjearvona pidetään yleensä asuintiloissa 20-22°C lämpötilaa.

 

Matalalämpöinen lämmönjakotapa – suuremmat säästöt

Maalämpöjärjestelmän optimaalisen toiminnan ja hyötysuhteen kannalta on sitä parempi, mitä alhaisempana lämmönjakoon menevän kiertoveden lämpötila pystytään pitämään. Lämmönjakotavalla on merkittävä vaikutus järjestelmän hyötysuhteeseen.

Maalämmön säästöt ovat isompia matalalämpöistä lämmönjakotapaa, kuten lattialämmitystä käyttävissä kiinteistöissä. Matalalämpöinen lämmönjakotapa antaa parempia hyötysuhteita niitä käyttäville järjestelmille. Mitoituslämpötila lattialämmitystä käyttäville järjestelmille on 35-40°C. Korkeampilämpöisissä lämmönjakotavoissa on hyvä huomioida, että ne toimivat suurimman osan vuotta mitoituslämpötiloja matalammalla lämpötilatasolla.

Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa ja erityisesti lämpöpumppujärjestelmän mitoituksessa on huomioitava myös käyttöveden kierron lämpöhäviöt. Lisää energiatehokkuutta saadaan, jos rakennus- tai saneerausvaiheessa jätetään esim. kylpyhuoneista pois ns. rättipatterit, jotka vaativat korkeaa lämpötilaa. Muutoinkin on syytä tarkastella, saako käyttöveden kierron lämpöhäviötä pienennettyä.

 

Käyttöveden lämmitys

Kiinteistön käyttövesi tulee rakentamismääräyskokoelman perusteella lämmittää vähintään 55-asteiseksi. Mikäli maalämpöpumpun teho ei riitä veden lämmittämiseen riittävän korkeaan lämpötilaan, loppu joudutaan kuumentamaan sähkövastuksilla.

Maalämpöpumpun hankintaa suunnitellessa kannattaa selvittää lämpöpumpun lämpötilatasot eli pystyykö se tekemään kiinteistön nykyiselle lämmönjakotavalle riittävän korkean lämpötilan lämmitysvettä.

Käyttövesijärjestelmä tulee mitoittaa riittäväksi kiinteistön asukkaiden tarpeisiin ja varaajakapasiteetin on oltava tarpeeksi suuri. Maalämpöjärjestelmissä käytetään energiavaraajia/käyttövedenlämmittimiä, joita on saatavana eri kokoluokissa ja eri ominaisuuksilla varustettuna.

 

Riittävästi tilaa ja sähkötehoa

Maalämpölaitteiston tilantarve on huomioitava hankintaa tehtäessä. Maalämpöjärjestelmä on hieman tilaa vievämpi kuin kaukolämpöjärjestelmän kiinteistökohtainen laitteisto, mutta öljylämmityslaitteisiin nähden maalämpölaitteilla ei ole isoa eroa, varsinkaan jos öljysäiliöt ovat sijoitettuna sisätiloihin. Vesikiertoinen varaava sähkölämmitys ei eroa kooltaan merkittävästi, koska näiden varaajat ovat suhteellisen isoja.

Myös tarvittava sähköteho on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. Voi olla, että sähköliittymää on kasvatettava maalämpöjärjestelmän myötä. Tästä syystä kannattaa varmistaa että mahdollinen sähköliittymän kasvattaminen kuuluu maalämpöurakkaan.

Mikäli maalämpöön siirtyvässä kiinteistössä on aikaisemmin ollut sähkölämmitys, sähköliittymän kokoa voi jopa pienentää.

 

Hiljainen maalämpöpumppu on helpompi sijoitella

Maalämpöpumppujen äänenpainetasoista on hyvä olla kartalla jo urakointivaiheessa. Lämpöpumpun äänitasojen huomiointi on erityisen tärkeää silloin, kun tekninen tila on asunnon tai toimistotilan vieressä, ala- tai yläpuolella.

Äänekkään lämpöpumpun ääniä on todella haastavaa vaimentaa jälkikäteen, koska varsinkin matalataajuiset äänet resonoivat monesti lattian ja rakenteiden kautta melko kauas teknisestä tilasta.

Kun valitaan hiljaiset lämpöpumput, niin ne voidaan sijoittaa tekniseen tilaan, joka sijaitsee huoneiston alakerrassa. Gebwellin maalämpöpumppujen suunnittelussa äänenvaimennus on otettu huomioon ja niissä on hiljainen alle 50 dB:n käyntiääni. Esimerkiksi Gebwellin Gemini-maalämpöpumppujen äänenpainetasot ovat alle 44 dB.

Maalämpöpumpun valintaan kannattaa käyttää aikaa, jotta taloyhtiön saama hyöty olisi mahdollisimman suuri. Hyvissä ajoin, jo maalämpöjärjestelmän hankintaa suunnitellessa, on hyvä ottaa yhteyttä maalämmön ammattilaiseen – näin tulee varmasti valittua oikeat laitteet oikeaan käyttötarkoitukseen.

 

Haluatko kysyä maalämpöpumpun mitoituksesta? Soita Gebwellin myyntiin »

Askarruttaako kaivokentän mitoitus? Lue täältä lisää kaivokentän suunnittelusta »

Pyydä tarjous maalämpöratkaisusta »